Pertti

Opiskeltiin Ryhäsen Oivan kanssa sairaanhoitajaksi samalla kurssilla vv 1996-98. Opiskeluiltojen iloksi Oiva soitteli kitaraa ja minä lauleskelin. Välillä soittelimme keskenämme, välillä isommalle porukalle. Orkesterissa tuolloin lauleli joskus myös kolmaskin herrasmies Sauli Keinänen. Esiinnyimmekin joissain opiskelupippaloissa nimellä Rigor mortis.

Kun opiskelut loppuivat keväällä 1998, tulin ensiapupolille töihin. Oiva oli samassa työpisteessä. Tuolloin ei vielä heti ollut lauluhommista työporukan kanssa puhetta, mutta Oivan kanssa soiteltiin edelleen useimmiten Oivan kotona. Taidettiin muutamissa tupareissa soitella kuitenkin hieman + laulella. Vuonna 1999 oli kansallisesti mestarit areenalla –buumi päällä ja sitten keksimme mestarit majalla teeman pikkujouluihin. Oiva, Pekka, Itu ja minä esiinnyttiin muutaman kappaleen verran. Oiva soitti akustisella kitaralla komppia ja me toiset pojat laulettiin.

Juha Valli tuli töihin 2000 luvun alussa. Juha osasi soitella kitaraa, joten osaajien lisääntyessä kitarat lisääntyivät myös. Usein Oiva ja Juha soittelivat akustisesti, minä, Pekka ja Itu lauleltiin. Vuonna 2002 keväällä esiinnyttiin kuitenkin vielä kokoonpanolla Oiva: akustinen kitara, Juha, Pekka, Itu ja Pertti laulu.

 Vuonna 2003 syksyllä ostin kitaran. Koskaan en ollut sitä soittanut, mutta halusin oppia. Pikku hiljaa taito karttui niin, että uskaltauduin soittelemaan sitä ensin kotioloissa, myöhemmin jopa poikienkin kanssa. Laulu säilyi tuolloin kuitenkin vielä ykkösasiana. Jossain vaiheessa sitten Oiva oli ostanut basson ja vahvistimen erään toisen projektin tiimoilta. Juha soitteli edelleen akustista, mutta alkuvuonna 2006 alkoi sähkökitaran soitto. Juha soitteli poikansa sähkökitaraa vahvistimen kautta ja bassokin jytisi jo vahvistetusti, joten lauluun täytyi yrittää keksiä vahvistusta myös. Oivalta ostamani kitaravahvistimen kautta yritettiin vahvistaa laulua. Varsinaisia laulumikrofoneja ei ollut kuin yksi, mutta vielä pärjättiin. Pekka lauloi muistaakseni tuossa vaiheessa vielä ilman mikkiä. Pian kuitenkin kävi selväksi se, että myös laulu tarvitsisi vahvistetusta joten kesällä 2006 päädyimme ostamaan oikein erityisen mikserivahvistimen jonka kautta myös laulua saatiin soiton tasolle. Samoihin aikoihin löydettiin myös rumpali Pasi, joten pikkuhiljaa kehittynyt bändiprojektimme oli saanut viimeisen vahvistuksensa.

Laulu ja soittoharrastus on siis näin pikkuhiljaa muotoutunut uomiinsa. Bändiä ei perustettu vain hetken mielijohteesta, vaan asiat ovat pikkuhiljaa loksahdelleet paikoilleen.

Takaisin